Olen eilisen ja tämän päivän aikana päivittänyt "blogitietouteni" eli lukenut kaikki seuraamani n. 30 blogia läpi kesäkuun alusta saakka. Silloin tuli jonkinlainen blogiähky, enkä jaksanut enää kiinnostua ihmisten jutuista. Nyt olikin kiva lueskella, mitä ihmisille on tapahtunut näiden parin kuukauden aikana.  Lomia, matkoja, suruja, masennusta, väsymystä ja monenlaista pohdintaa. Osa tuntui kovin tutulta itsellenikin. Voin tunnustaa, että luin kateellisen Katriinan matkasta Garda-järvelle. Olisi niin kiva itsekin saada matkustaa.

Mun matkani oli tänä vuonna tuo Oriveden kirjoittajakurssi. Olen muutamana aikaisempanakin vuonna ollut jollakin harrastuksiini liittyvällä kurssilla. Olen joka kerta tullut kotiin innostuneena saamistani opista ja siitä, että olen voinut hyödyntää oppimaani myös talvella. Niin tämänkin kurssin osalta.

Muutamana vuonna talven aikana itseäni varten säästämät rahat ovat menneet auton korjaamiseen. Täytyy sanoa rehellisesti, että silloin on vituttanut kunnolla. Mutta tänä vuonna pääsin kurssille. Kieltämättä olisi vielä kiva päästä jollekin matkalle. Alkukesästä yllätin itseni haaveilemalla Tukholman matkasta! Mikä pohjanoteeraus, Kerroin siitä ystävälleni Aijalle, jonka kanssa nauroimme makeasti asialle.  Mutta todellakin. En ole ollut Tukholmassa 10 vuoteen. Nyt haluaisin mennä Drottningsholmille katselemaan kauniita taloja ym. Tämä ajatus lähti jostain Koti&Keittiö -lehden artikkelista. Edelleenkään laivamatka ei erityisemmin houkuttele.

Kaikkein mieluiten menisin syksymmällä Kroatian saaristoon. Muutamia vuosia sitten surffailin jonkun matkatoimiston sivuilla ja löysin vaikka mitä ihanaa tuolta alueelta. Tosiasiassa menisin minne vain, jos joku maksaisi matkan. Luulen että todennäköisin matka jälleen tänä suvena suuntautuu Raumalle ja sen majakalle Kylmäpihlajaan. Vanhassa Raumassa on ihania putiikkeja, joita on hauska kierrellä. Elokuulla meri on jo sen verran lämmin, että majakalla on tarkenee. Ihana jokakesäinen retki tuokin on ollut.