Hain ennen pääsiäistä  mtkl:n kuntoutuskurssillle, jossa aiheena on valokuvaus. Tänään tuli tieto, että pääsen ko. kurssille! En ole pitkään aikaan kokenut vastaavaa riemua kuin mitä tuo tieto mussa herätti. En ole moneen vuoteen päässyt minnekään lomalle, kun ei yksinkertaisesti ole ollut rahaa. Mulle tuo kuntoutuskurssi on lomaa, vaikka siellä näytti olevan tiivis ohjelma. Se ei haittaa. Luulen että "pakolliset" yhteiset keskustelut liikkuvat sairauden ja kuntoutuksen ympärillä. Sitten on vielä tuo valokuvaus. Kurssi järjestetään Virossa Muhussa. www.soiles.com  Katselin sivuja ja vaikutti aika mukavalta. Nyt on mullakin jotain mitä odottaa. Kun tulen sieltä, lähdemme seuraavalla viikolla Tuulikin kanssa saman lafkan järjestämälle Hyvä mielen risteilylle.

Päivällä Tuulikki ja Sisko olivat kylässä. Meillä oli oikein mukavat keskustelut. Tuulikki tykkää niin kovasti Tildasta, että hän lupautui ottamaan sen hoitoonsa, kun menen kuntoutukseen. Yksi iso huoli pois. Voi olla että Sohvia ei enää siinä vaiheessa ole.

Kun he lähtivät, menin koirien kanssa lenkille. Olen taas melkein viikon vaan ollut sisällä, vaikka välillä onkin ollut kaunis ilma ulkona. Kun on masentunut, ei saa itseään ulos, vaikka tietäisi sen auttavan. Menimme tutun noin puolen tunnin lenkin, hiukan ennen loppusuoraa Sohvi alkoi väsyä niin, että pelkäsin jo joutuvani kantamaan sen kotiin. Matkalla sain kiinni LIISAN Merjan, joka oli myös ulkoiluttamassa koiraansa. Jäimme juttelemaan ja Sohvi pisti heti pötkölleen jalkakäytävälle, niin väsynyt raukka oli. Illemmalla se makasi lattialla mun jaloissa ja kun se nousi ylös, tippui taas pissaa lattialle.

Kotona innostuin vielä haravoimaan takapihaa. Meillä nurmikko katoaa jonnekin. Ihmettelin sitä pitkän aikaa haravoidessani, kunnes muistin että viime keväänä tapoin voikukkia jollain suihkutettavalla myrkyllä, joka tappoi kyllä osan voikukista, mutta myös samalla ympäröiviä kasveja eli nurmikkoa. Inhottavia multaisia laikkuja. Mitähän niihin keksisi? Syksyllä kaivoin vihdoin ylös turhat laatat nurmikosta. (Sitäkin olin suunnitelllut muutaman vuoden.)  Piti samantien laittaa kuoppiin multaa ja kylvää nurmikko. Osaan kuopista sentään sain tuotua multaa, suurimpaan osaan en, eikä mihinkään ole vielä kylvetty yhtään mitään. Nurmikon siemenet ovat kyllä olleet olemassa pari vuotta, eivät enää taida itääkään. Teki tosi hyvää puuhailla "puutarhassa", piha näytti heti paljon siistimmältä. Loppujen lopuksi tuli oltua ulkona melkein kaksi tuntia.