Olen tänään miettinyt tunteita, lähinnä ikävää ja surua. Sattuneesta syystä kummatkin tunteet pomppasivat pintaan viikonloppuna.  Ensin olin kiukkuinen, koska jo hiukan arpeutuneet haavat repesivät. Kun meni jonkin aikaa, totesin sen olevan ihan hyvä asia.  Tässä on mennyt viikkoja, etten ole tuntenut kuin ahdistusta ja väsymystä. Olen sen ajatellut johtuvan torjutuista tunteistani. Onhan se ikävää, kun on paha mieli, kuka sellaista itselleen haluaisi. Lopulta kuitenkin on parempi käydä omat tunteensa läpi, siten niistä voi joskus päästä eroon ja alkaa uuden elämän.

Olen myös ajatellut, kuinka sulkeutunut olen tänne kotiini. Toisaalta haluan olla täällä ja toisaalta en. Mihin menisin?  Joinakin päivinä käyn tapaamassa ystäviäni, joskus  kaupungilla kahvilla jonkun kanssaan. Olen käynyt kirjapiirissäkin. Mitä vielä? En jaksa mennä harrastuksiini (keramiikkaan ja kalligrafiaan). Tosin olen ajatellut, jos menisin keramiikassa isojen töiden kurssille huhtikuun lopulla. Tekisin muutaman kukkaruukun kesää varten, niitähän ei ole koskaan liikaa.

Onko ihmisillä, jotka käyvät töissä tai opiskelevat, elämä yhtä turhan ja tyhjän tuntuista? Pienessä piirissä pyörimistä?  Muistan omasta työstäni, että työtä oli koko ajan niin paljon, ettei kerennyt miettiä tällaisia asioita vaan kaikki energia meni työn ja kodin asioiden hoitamiseen. Työssä tuli sosiaalisisa kontakteja niin paljon, ettei niitä enää illalla kaivannut. 

Nyt pyörin täällä kotona omassa pikku piirissäni, välillä tyytyväisenä, välillä valittaen. Taas kerran olen keksinyt, mitä työtä voisin tulevaisuudessa yrittää. Siis sitten kun  tytöt ovat lähteneet. Tarja Cronberg puhuu edelleen vajaakuntoisten työllistämisestä, siitä ehkä toteutuessaan saattaisi aueta mullekin jokin väylä työelämään. Heti tulee myös ajatus, kannattaako mun lähteä enää työelämään. Nyt on menossa 10. vuosi työkyvyttömyyseläkkeellä.

Odotan todellakin kevättä ja lämpimiä ilmoja. Pääsisi pyöräilemään. Saisi vihdoin alkaa möyriä puutarhassa. Ystäväni  I lupaili mulle uusia kukkasen taimia. Ehkä nyt olisi energiaa kukkamaan levittämiseen.