Tämän päivän lehdessä mainittiin, että Pori oli eilen Suomen lämpimin paikka. Ilmankos. Myös tänään on ollut lämmintä. Klo 19 ulkona oli 10 astetta. Kiersin koiran kanssa pienen lenkin. Kaikenlaiset sirkuttajat pitivät konserttia, aivan ihanan kuuloista. Harmi, etten tunnen lintuja niiden laulun perusteella. Ehkä pitäisi käydä kirjastosta katsomassa, jos siellä olisi linnunlaululevyjä. Aikanaan koulussa piti opetella tuntemaan joitakin "sirkutuksia", mutta 14-vuotiaan mielessä monet muut asiat olivat paljon tärkeämpiä ja siksi kaikki unohtui saman tien kokeen jälkeen.

Tänään on päivä mennyt ensin 2-suuntaisten tukiryhmässä, jonka jälkeen olin U:lla kylässä. Hän oli masentunut ja kertoili omia asioitaan.  2-suuntaisten ryhmässä pohdittiin mm. miksi jotkut ihnmiset jättävät lääkkeensä syömättä. Sitten he sanovat olevansa hyvässä kunnossa ja kaverit näkevät, että henkilö ei todellakaan ole hyvässä kunnossa. U oli myös jättänyt masennuslääkkeensä pois jossain vaiheessa. Kehotin häntä ehdottomasti palaamaan lääkitykseen ja jos se ei muutaman viikon kuluessa ala auttaa, ottamaan yhteyttä lääkäriin.

Mietimme ryhmässä, millaisia olisimme ilman lääkkeitä. Kysymys on ehkä jossain määrin jopa filosofinen. Tekeekö lääkitys meistä todellisia itsejämme vai olisiko minuus ilman lääkkeitä todellisempi.  Olen myös miettinyt, mitä nämä kaikki pillerit vaikuttavat pitkällä tähtäimellä. Kaikki syömäni lääkkeet ovat ns. uusia psyykelääkkeitä (tulleet markkinoille viimeisen 12 vuoden aikana) ja niistä ei ole pitkittäistutkimusta. Olen siis itse pitkittäistutkimus. Hiukan pelottaa, kuinka nämä lääkkeet vaikuttavat vuosien kuluessa. Toisaalta kiinnostaa, millainen olisin ilman lääkitystä. Älkää olko huolissanne, en aio tehdä kokeiluja omin päin.  Pelkään sen verran masennusta, etten halua sitä ehdoin tahdoin itselleni.

Itse asiassa soitin tänään lääkärilleni kysyäkseni masennuslääkkeen (Efexorin) vähentämisestä, olin jo itse vähentänyt 75 mg, mikä oli hänen mielestään ihan aiheellista. Hän antoi luvan vähentää vielä toiset 75 mg. Olin myös vähentänyt Seroquelia ja sekin vähennys oli ok. Sen kanssa saan itse toimia kuten parhaimmalta tuntuu.  Kyllä mulla on selkeä halu päästä liiallisesta lääkityksestä eroon, mutta siinäkin piilee oma riskinsä. Ei auta vähennellä liikoja, ettei tule takapakkia, tätä lääkärikin painotti.  Tuo lisääntynyt valoisuus vahvan masennuslääkityksen kanssa on saanut mussa aikaan jonkin sortin hypoilua ja on saatava kuriin, siksi nämä lääkevähennykset.

Nyt pitää mennä katsomaan poliitikkojen kommentit sarjassa Iken seikkailut naismaailmassa. Oli muuten aika paksuja juttuja, kun katselin tuolta Iltasanomien sivuilta.