Sain eilen itseni harrastuksiin; kalligrafiaan ja keramiikkaan. Tiukille se otti, mutta kun sain itseni sinne, oli ihan kivaa. (Olinkin ollut kaksi kertaa välillä pois. Opettaja oli jo huolissaan, että jäinkö vallan pois.) Kalligrafiassa oli edellisellä kerralla aloitettu uudet kirjaimet, tekstuura, joten opettelin niitä. Keramiikassakin keksin vallan uutta vanhan lisäksi. Laitan kuvia kunhan saan ne poltosta.  En tiedä, miksi välillä tuntui niin vaikealta lähteä mukaviin harrastuksiin. Ehkä asiaan vaikutti ahdistus ja masennus. Toivottavasti jatkossa jaksan olla aktiivinen.  Luulen että oli kuitenkin parempi ratkaisu mennä harrastuksiin kuin olla vain mökkihöperönä kotona, kuten loppukesällä ajattelin. Tässäkin asiassa pitäisi opetella itsensä armahtamista; ei sinne tarvitse mennä joka viikko, jos ei jaksa.

Kävin myös eilen ja tänään pienellä lenkillä koiran kanssa. Yritän ajatella, että on parempi mennä edes pikku lenkki kuin vain olla  sisällä. Kunto on todella huono, mutta toivon sen nousevan hissukseen. Eihän se nouse, jos en tee mitään sen eteen. Haaveilen uimisesta, mutta tällä kunnolla se on vielä haave.