.Heräsin aamulla klo 9 siihen, että Salli tuli varovasti sanomaan, että pihaan ajoi joku outo mies ja se vaikuttaa tulevan meille. Mies oli lasitusliikkeestä. Hänen piti kylläkin soittaa ennen tuloaan. Olin varmaan aika pöllästyneen näköinen, mutta kaipa ihminen saa olla sellainen kotonaan ani varhain  aamulla (heh). Hän otti pokan irti ja laittoi uuden tilalle tuossa pihassa. Kaikki kävi paljon nopeammin kuin luulin, ikkuna oli jälleen paikallaan puolen tunnnin kuluessa. Ja mikä mukavinta lasku menee taloyhtiölle. Sainpahan nyt itse 100 €:a hyvitystä ylimääräisestä yhtiövastikkeesta, joka kerättiin alkuvuodesta. Myöhemmin iltapäivällä sain pestä ikkunan. Mies käski odottaa pesun kanssa, että silikonit kerkeää kuivua. Sain keittiön ikkunaan kesäverhot, tuli paljon valoisampaa. Siis olen tehnyt tänään jotain hyödyllistä - päivän työn. En olekaan ihan turha ihminen.

Kunpa tuo valoisuus ulottuisi mielen sopuihin saakka. En pysty kunnolla keskittymään mihinkään väsymyksen, tuskan, ahdistuksen ja pahan olon jäytäessä mieltä. olen syönyt pääivän mittaan opamoxia 75mg:a. Koko päivän olen istunut koneen vieressä ja pelannut spider-pasianssia, se on ainut mihin olen pystynyt. Aijalle sain vaivoin kirjoitettua valituskirjeen. En käsitä, miksi tää olo on nyt mennyt tällaiseksi. Pelkään kuinka kauan jaksan tätä. Mun on pakko jaksaa, koska Hessu lähtee sunnuntaina Kreikkaan ja tulee sieltä viikon päästä pois. En jaksaisi tehdä näitä kotitöitä, yritän mennä sieltä, missä aita on matalin. Perfektionistin on välillä vaikea kestää sekaista keittiötä tai korankarvoja lattialla, mutta nyt on pakko, kun en jaksa tehdä niille mitään.  Seppo oli ystävällinen, kun hän laittoi tiskit koneeseen, kun en millään jaksanut tehdä sitä.