Olin eilisen päivän veljeni vaimon, lasten ja mummun luona mökillä. Mulla ei ole hetkeen aikaan ollut niin hauskaa päivää.  Kummityttärelläni Kiialla oli nimipäivä, ilmeisesti sen kunniaksi kävimme lounaalla paikallisessa meriravintolassa. Katri lähti parturiin ja tuli sieltä samanlaisessa tukansängessä kuin minullakin on. (Äitinsä paheksui liian lyhyttä tukkaa.) Sillä aikaa juttelimme mummun kanssa kaikenlaista. Palattuamme mökille saimme kahvia kakun ja mansikoiden kera.

Lähdimme Katrin kanssa veneilemään busterilla. Kävimme kääntymässä ehkä noin 2 km:n päässä, kun hän näytti eräiden ystäviensä mökin. Palatessamme sieltä loppui yhtäkkiä bensa. Onneksi veneessä oli airot, joten ei muuta kuin soutamaan. Muutaman vedon vedettyäni katkesi airo. Onneksi Kati sai siitä kiinni, ettei se pudonnut veteen. Busteria on melko hankala meloa, se ei ihan kulje samalla tavalla kuin inkkarikanootti. Naurua riitti. Ennen airon katkeamista siunailimme, että onneksi bensa ei loppunut kaikkein kaukaisimmassa kohdassa. Kun airo oli katkennut siunailimme vielä enemmän naurun lomassa. Matkaa takaisin oli muutama sata metriä.

Veneretkemme aikana sauna oli lämminnyt ja pojat saunoneet riittävästi. En ole tänä kesänä saunonut ja uinut kuin kerran. Kiian kanssa saunoimme ja uimmekin 1½ tuntia. Aivan ihanaa. Ehkä menemme ensi viikolla Aijan kanssa mökille saunomaan ja uimaan.

Iltapalan jälkeen lapset innostuivat esittämään erilaisia tansseja. En ole koskaan ennen nähnyt heitä yhtä vapautuneina. Me kaikki nauroimme maha kipparassa. He olivat keskenään tehneet "elokuvan", joka oli kuvattu Kiian kännykällä. Joku sanoi, että näytä se mulle, toinen että ei, koska se on ihan tyhmä. Onneksi elokuva näytettiin. Se oli aivan hulvaton hupailu ja ilmeily arabialaiseen musiikkiin sovitettuna.  Vieläkin, tätä kirjoittaessani, mua naurattaa ääneen tuo elokuva.  Kehotin Miraa laittamaan sen yuo tubeen.