Aamulla kurkku tosi kipeänä, pahenee vaan. Koko päivän oli hiukan kuumeinen olo. Varpaitakin paleli jossain välissä niin paljon, että piti laittaa sukat jalkaan, vaikka en tykkää kesällä sukkia käyttää.  Iltapäivällä menin Sepon luo ja join siellä pari mukia kuumaa teetä ja jopa olo helpotti. En tiedä olisko sillä jotain tekemistä asian kanssa, että Seppo ei pidä ikkunoita ja ovia auki samalla tavalla kuin meillä on. Eli vali vali. Suurin huoli on, että olen tiistaina kylpyläkunnossa. Ei ole mukava lillua vedessä pienessä lämmössä. Pitää ottaa huominen myös rauhallisesti.

Olen tänään nauttinut sunnuntain rauhasta, kun saan syödä aamiaista pitkään ja rauhassa lehden ääressä. Kun olen Satakunnan kansan lukenut, on vielä Hesari jäljellä. Samaahan voin tehdä joka päivä, mutta jostain syystä se tuntuu sunnuntaisin erityisen mukavalta, ehkä siksikin että joka toinen viikonloppu tytöt ovat silloin kotona. Saara oli mennyt tänään töihin jo hyvissä ajoin ennen kuin mä nousin. Aikaisempina vuosina, kun tytöt olivat pienempiä, heidän kesälomansa tuntuivat rasittavilta, kun heillä oli eri rytmi kuin mulla. Nykyisin me kaikki nukutaan melko pitkään ja valutaan täällä kotona, paitsi siis Saara, joka käy töissä. Sunnuntaissa on vielä se erityinen puoli, etä mä olen aina (kristillisen perinteen mukaisesti ajatellut), että sunnuntai on lepopäivä, jolloin ei tehdä normaaleja arkisia askareita. Kyllähän mä pesen pyykkiä ym. mutta en mieti imurointia tai huvimajan siivousta tms. Annan itselleni luvan relata kunnolla enkä tunne siitä huonoa omaatuntoa, kuten ehkä viikolla tunnen, kun en saa mitään aikaiseksi.

Nyt kun Seppo on kuvioissa, meille on tullut mukava tapa koskien sunnuntai-iltoja. Silloin kun hänen lapsensa ovat viikonlopun hänen luonaan (samoin tytöt ovat kotona), menen yleensä sunnuntai illalla hänen luokseen ja me katsotaan joku leffa. Sepolla on iso tv ja kotiteatterisysteemi.  Välillä haen matkalla leffan videovuoraamosta tai sitten katsotaan joku Sepon oma (hän keräilee leffoja) tai joku tv:stä tullut. Kevään aikana on tullut katsottua monta hyvää elokuvaa. Seppo on laajentanut mun elokuvamaailmaani, olen katsonut sellaisia leffoja, joita en olisi muuten katsonut.

Huomatkaa katon rakenne. Vanhaan aikaan Viron rannikolla katot tehtiin oljista. NL:n vallan aikana tapa kuihtui (ei ollut yksityisasutusta) ja katot tehtiin huonolaatuisesta pellistä. 2000-luvulla vanhaa rakennustapaa on alettu elvyttää.