Joskus sunnuntait tuntuvat turhilta päiviltä, joiden haluaisi vaan lipuvan ohi mahdollisimman pian. Tänään mulla oli sellainen olo. Silloin kun vielä olin työssä, sunnuntai-iltapäivisin iski hitonmoinen ahdistus, kun piti alkaa valmistella maanantain tunteja. Koskaan ei voinut viettää sunnuntaita ilman tuota työntekemistä.  Varmaan monilla ihmisillä on vieläkin samanlainen ahdistava olo tulevan työviikon suhteen. Mun ei enää tarvitse miettiä työtä, sunnuntai vain joskus sattuu olemaan äärimmäisen tylsä päivä.

Heräsin aamulla siihen, että Tilda kitisi sängyn vieressä ja halusi ulos. Aamiaisen jälkeen menin takaisin nukkumaan ja olisin nukkunut ties kuinka kauan ellei Saara olisi herättänyt mua kysymällä, koska meillä on ruoka.  Hyvin vaivalloisesti pääsin ylös laittamaan ruokaa.

Päivän mukavin hetki oli Sepon luona, kun katsoimme videolta elokuvan Valhe. Siinä mies on elänyt 15 vuotta valheessa. Jossain vaiheessa hänen rakennelmansa alkavat pettää ja hän uhkaa paljastua. Hän tekee silloin oman ratkaisunsa. Elokuva perustuu Emanuel Carrerèn kirjaan Valhe. Kirja puolestaan perustuu tosiasioihin. Suosittelen.