On mennnyt muutama päivä edellisestä bloggaamisesta. Tänä aikana on kerennyt tapahtua kaikenlaista. Lyhyesti kuluneiden päivien tapahtumista.

Torstaina olimme torstiksen naisten kanssa retkellä Kankaanpäässä. Aikaa meni lopulta 7 tuntia, vaikka emme sen kauempana olleet. Poikkesimme Pomarfinen tehtaanmyymälään. Löysin sieltä "laukun", jollaista olen muutaman vuoden hakenut. Se on matkalaukun ja rinkan yhdistelmä. Sitä voi kantaa kuin normaalia kassia, vetää perässään kuin matkalaukkua ja lisäksi sen saa selkään. Todella näppärä laukku. Siitä sai vielä 20% alennusta, joten  en ihan joutunut vararikkoon sen vuoksi. Lopuksi kävimme Noormarkussa Miranellassa. Viime kerralla, kun olin siellä käynyt, siellä oli muutama "rätti" tangoilla. Siitä on siis vuosia aikoja. Nyt koko myymälä oli uudistunut vallan. Luulen että menen joku toinen kerta sinne paremmalla ajalla.

Kun tulin kotiin, olin aika poikki. Nopeasti kuitenkin virkistyin, kun soitin eräälle ystävälle. Kyselin kuulumisia, hän sanoi heti alkuun, että hän tappaa itsensä. Kysyin milloin, hän sanoi tänään. Kysyin millä, "lääkkeillä", kuului vastaus. "Olen ottanut niitä jo viinan kanssa." Mä melkein huusin puhelimeen, että en anna sun tehdä sitä. Siitä paikasta lähdin autolla hänen luokseen, juttelin koko matkan puhelimessa hänen kanssaan ja vannotin avaamaan oven. Kun pääsin sisälle, hänellä oli lääkkeet sairaalan pikku purkeissa. Tenoxeja hän oli jo kerennyt syödä jonkin verran. Levozinit ja Opamoxit odottivat vielä. Hän pystyi vielä pukemaan ja vein hänet sairaalaan päivystykseen. Siellä odotin, kun hänelle tehtiin asiaankuuluvia toimenpiteitä. Lopulta hänet vietiin vatsahuuhteluun ja laitettiin lääkehiili nenä-maha letkulla. Sanoin lääkärille, että häntä ei missään tapauksessa saa päästää kotiin, koska hän on vihjaillut itsemurhaan jonkin aikaa. 

Siellä istuessani mietin, että on aika rankkaa istua sairaalan ensiavussa viikon välein itsemurhayritysten takia. Miksi tämä kaikki tapahtui mulle?

Perjantaina soitin ystävälleni. Hän oli edelleen sangen sekaisin. Soitin myös hänen pojalleen ja puhuimme pitkään. Ystäväni selvisi hengissä. Lauantaina hän soitti sairaalan suljetulta osastolta mulle ja kiitti, että pelastin hänen henkensä. Voi miten se kiitos tuntui sydämmessä saakka hyvältä. Kysyin harmittaako häntä, ettei hän kuollut, sanoi, ettei yhtään. Jos olisin soittanut hänelle tuntia myöhemmin silloin torstaina, hän ei enää olisi pystynyt vastaamaan puhelimeen ja olisi kuollut kotiinsa.

Perjantaina olin todella ahdistunut. Tuntui että elämässä on aika tavalla  rankkaa säpinää mulle. Purin ahdistustani siivoamiseen. Välilä piti nukkua päikkärit. Isä tuli käymään ja toi mulle ihanat äitienpäiväruusut. Musta vaaleanpunaiset kukat ovat kaikkein kauneimpia.

585114.jpg

Illansuussa kun Seppo tuli, mulle tuli sellainen olo, että haluan jotain lohtua  itselleni.Lähdimme  ruokaostoksille Anttilaan. Samalla kävin levyostoksilla ja ostin mm. J.Karjalaisen uuden levyn, jota olen jo jonkin aikaa halunnut itselleni. Se on kertakaikkiaan riemastuttava.

Lauantaina olin edelleen ahdistunut. Totesin Sepolle, että nyt lähdetään Sääksjärvelle mökille. Otimme ruuat ja kahvit mukaan. Olin etukäteen pelännyt, miten Seppo pärjää siellä epätasaisessa maastossa ja kuinka hän pääsee veneeseen, mutta kaikki meni oikein hyvin. Olimme siellä 6 tuntia ja haravoimme kaikki polut siisteiksi. Seppo totesi, että seuraavalla kerralla siivoamme mökin. Hän innostui kovasti siellä olosta. Itse en ole käynyt koko mökillä vuosiin kuin muutaman kerran. Viime kesänä en kertaakaan. Ylipäätään mökki on ollut hyvin vähällä käytöllä. Isä oli viime kesänä ollut siellä yhden yön, nuorin veljeni perheineen kaksi yötä ja toinen veli kolme yötä. Jospa me nyt Sepon kanssa innostuisimme mökkelystä. Muutama kuva sieltä.

585099.jpg

585104.jpg

Tällaiseksi muovihaarukka menee kuuman makkaran syömisessä.

585109.jpg

Koirat odottivat, eikö edes pientä makkaran palaa saisi.

585095.jpg

Tänään olen viettänyt äitienpäivää yksikseni nauttien rauhasta. Mua ei ollenkaan haittaa, että tytöt ovat isänsä luona. Kävin Tuijan luona katsastamassa hänen pihaansa ja sain uusia kukkien alkuja. Ilmeisesti huomenna pitää aloittaa kukkapenkin laajennus.